Sydämelliset köyhät ritarit

Tehtiin pikkumurun kanssa mummolassa sydämellisiä köyhiä ritareita. Sydämet on painettu pullaviipaleista piparimuoteilla. 

Rasvassa rapeaksi paistetut sydämet nautittiin hillolla ja vispatulla vaniljakastikkeella tietysti runsaasti koristeltuina. 

Aika herkkua!

Lohirieska-kakku

Kävin muutamia viikkoja sitten Marttojen voileipäkakkukurssilla. Ja TADAA tässä vihdoinkin on elämäni ensimmäinen itse tehty voileipäkakku! Tein sen rakkaalle isälleni 84 -vuotiskakuksi! Kyllä kalamehellä pitää olla kalakakku. Koristeiden kanssa kävi vähän hassusti, osa kalasta meni maistellessa. Lisäsin myös kakun sisälle vahingossa enemmän lohta, kuin ohjeessa oli. Mutta hyvä tuli näinkin.

Sain kurssin ohjaajalta luvan julkaista kurssin ohjeita blogissani.  Tässä lohirieska-kakun ohje. Alkuperäisohjeeseen tuli tilliä ja raastettua sitruunankuorta, mutta jätin ne pois.

Tähän suomalaiseen rieska-kakkuun tarvitset

4 rieskaa 

(kostutukseen vedellä laimennettua sitruunamehua)

Lohitäyte:
1,5 dl kermaa
150g maustamatonta tuorejuustoa
250g kylmäsavulohta
valkopippuria

Munatäyte:
1,5 dl kermaa
150g maustamatonta tuorejuustoa
4 keitettyä munaa
Suolaa
Jauhettua mustaapippuria

Koristeluun:
1dl kermaa
100g tuorejuustoa
Lohta, kananmunaa ja erilaisia salaatinlehtiä

Munat keitetään koviksi ja lohi- ja munatäytteet valmistetaan.

Koko kermamäärä vatkataan pehmeäksi vaahdoksi ja joukkoon sekoitetaan tuorejuusto. Seon jaetaan kahteen kulhoon. Toiseen seoksista lisätään lohitäyte.

Toinen seoksista jaetaan vielä puoliksi. Sekoita toiseen osaan seoksista karkeasti murskatut munat ja mausteet.

Maustamaton seos tulee kakun päälle.

Lohitäyte tulee kahdelle rieskalle ja munatäyte yhdelle. Munakerros kannattaa jättää keskimmäiseksi. 

Rieskakakun voi antaa tekeytä jääkaapissa seuraavaan päivään ja koristella vasta sitten. Meillä kakkua kyllä syötiin muutaman tunnin tekeytymisen jälkeen ja hyvää oli. 

Voileipäkakuista tykkäämätön mieskin kehui rieskakakkua parhaimmaksi voileipäkakuksi mitä on syönyt. Johtui varmaan sitä, ettei rieskapohja menee niin hötöksi, kuin pehmeästä leivästä tehty? Tai sitten muru vain halusi ilahduttaa. 

Mutta kokeiltaa ja päättäkää itse onko hyvää. 

Lanttukukko-opissa

 

Lapsena inhosin lanttukukkoa. Makuni on hieman muuttunut ja pyysin äitini opettamaan minut tekemään lanttukukon. Eilen teimmekin kolme isoa kukkoa. Herkkua, vaikka kyllä lihakukko edelleen on suosikkini.

 

Tarvitset:

 

Kuoreen:

Vettä

Suolaa

Ruis-ja vehnäjauhoja

 

Täyteeseen:

Keitettyjä lanttusiivuja

Rasvaista sianlihaa, myös karjalanpaistiliha käy

Sokeria

Suolaa

 

Taikina vaivataan hyvin. Taikinan täytyy olla tarpeeksi napakkaa, jotta sitä pystyy työstämään ja täyte ei pursuaisi ulos.

 

Kaulitun taikinalevyn keskelle asetellaan keitetyt jäähdytetyt lanttuviipaleet ja niiden päälle ripotellaan sokeria. Päällimmäiseksi laitetaan lihapalat, rasvaisin liha ylimmäksi ja lopuksi suolaa.

 

Päädyt käännetään osittain täytteen päälle ja molemmat sivut yhdistetään täytteen yli. Mieleiseksi muotoiltu kukko silotellaan päältä vedellä ja veitsellä, jottei täyte valuisi pois.

 

Paistoimme osan kukoista leivinuunissa ja osan sähköuunissa reunallisella pellillä. Kukkoa paistetaan sähköuunissa aluksi noin 250 asteessa puolituntia, jonka jälkeen kukkoa valellaan paistoastiaan valuneella nesteellä tai vedellä ja voilla.

 

Tämän jälkeen lämpötilaa lasketaan ja kukkoa paistetaan vielä puolitoistatuntia.

 

Uunista pois otettu kukko kääritään hautumaan leivinpaperiin, muoviin ja lopuksi vielä villahuovan sisään. - Siis jos malttaa olla heti maistamatta :) Lanttukukko tosin on melkein parempaa kylmänä, kuin lämpimänä.

 

 

 

Herkkujenherkkua eli vatruskoita

Nyt on herkkua!  


Flunssan vähän hellitettyä teki mieli leipoa jotakin oikein hyvää. Ja koska täällä on menossa sadan päivän makean herkkulakko, leivonnan piti olla jotakin vähän terveellisempää.

Vatruskat ovat Ilomantsilainen suolainen perinneleivonnainen. Näitä suussa sulavia leivonnaisia olemme monesti etsineet Itä-Suomessa. Nykyään teen ne yleensä itse.
 

Tarvitset vatruskoihin:

 

Pohjaan: 

Perunamuusia ( myös valmismuusi toimii "hätätilanteessa")

Kananmunan/kananmunia perunamuusin määrästä riippuen

Vehnäjauhoja

Suolaa

 

Täytteeseen:

Keitettyä riisiä

Voita/margariinia

Suolaa

 

Voiteluun:

Kananmuna

 

Keitä ensin riisit suolatussa vedessä. Kypsät riisit huuhdellaan irtonaisiksi ja halutessaan sekaan voi laittaa pienen nokareen voita tai margariinia. 

Tee perunamuusi. Mausta se suolalla. Jäähtyneeseen perunamuusiin lisätään kananmuna.

 

Lopuksi perunamuusiin sekoitetaan   vehnäjauhoja sen verran, että taikinasta pystyy taputtelemaan pieniä ympyröitä jauhotetulle alustalle. Jos jauhoja on liian vähän taikinasta on hankala muotoilla kauniita vatruskoita. Toisaalta samoin kuin perunarieskoissa, maku on pehmoisempi, mitä vähemmän jauhoja.  Ympyrän toiselle laidalle laitetaan riisiseosta ja ympyrän toinen puoli käännetään kanneksi. Reuna huolitellaan käsin/haarukalla/lautasen reunalla.

 

Voitele ja paista vatruskat 250 asteessa noin 10 minuuttia kauniin värisiksi.

 

Nauti! 

Perunarieskoja ruskaretken innoittamana

Ihana Kuusamo <3

Kuusamossa oli kaikkien muiden herkkujen ja upeiden maisemien lisäksi myös huippu hyvää rieskaa. Tuliaisleipien loppuminen sai täällä uuniin kuumenemaan. Tuloksena perunarieskaa.

 

Käytin rieskoihini:
 

Löysähköä perunamuusia noin 5 dl

Vehnäjauhoja 2 dl

Sämpyläjauhoja 1 dl

Kananmunia 2 kpl

Suolaa



 

Sekoitin aineet keskenään ja läpyttelin pellille. Halutessaan voi painella haarukalla muutaman jäljen rieskojen pinnalle.  Paistetaan noin 270 asteessa kauniin ruskeiksi.

 

Perinteisestihän rieskoihin köytetään ohrajauhoja, mutta minä käytän usein muitakin jauhoja. Ja hyviä olivat!
 

 

 

Sultsinat

Terveisiä täältä maalta Itä- Suomesta. Tänään innostuin leipomaan kaikenlaista :) Pääsin myös avustamaan äitiäni Sultsinoiden teossa yhdessä isäni kanssa, joka kuori perunat täytteeseen.

 
Sultsinat tehdään karjalanpiirakkataikinasta. Taikina kaulitaan ohuiksi levyiksi, jotka paistetaan levyllä. Näin kuumalla emme viitsineet lämmittää leivinuunia, joten paistoimme levyt hellan keittolevyillä muutaman hetken kummaltakin puolelta. Tietysti kannattaa miettiä millaisella levyllä voi taikinaa paistaa suoraan levyllä. Näin mökkiolosuhteissa tämä onnistui hyvin.

 

Paistetut levyt voidellaan sulalla voilla toiselta puolelta. Levyt pinotaan vetäytymään aina kaksi voideltua levyä vastakkain.

Voitelemattomalle puolelle levitettään maidolla ja suolalla maustettua löysähköä perunamuusia.

 

Sultsinan sivut taitellaan yksi kerrallaan sisäänpäin, lukuun ottamatta viimeistä sivua. Lopuksi sultsina vielä taitetaan kerran ikään kuin kahtia rullaksi.

 

Suosittelen nautittavaksi lämpiminä kylmän maidon kera! Nam!

Ilomantsilaiset aidot sulhaspiirakat

Äitienpäivän kunniaksi esittelen aiemmin äitini kanssa tekemäni sulhaspiirakat.

Äidin äiti oli Ilomantsista, jossa sulhaselle tehtiin  sulhaspiirakoita, tämän tullessa kylään.

Yleensä piirakat tehtiin vielä isompina ja niissä käytettiin tietenkin paljon voita! Nykyäänhän sulhaspiirakat ovat muokkaantunut pikkuriikkisiksi karjalanpiirakoiksi.

Aineet ovat samat, kuin karjalanpiirakoissa, mutta muoto on aivan eri ja ne paistettiin voissa pannulla. 

 

Pyöreäksi kaulitun taikinan sisään laitetaan riisipuuroa, aivan kuin karjalanpiirakoita tekisit. Myös perunamuusitäyte toimii hyvin, minusta jopa paremmin. Piirakka käännetään puolikuun malliseksi ja reuna leikataan lautasella.

 

Piirakka paistetaan runsaassa voissa paistinpannulla.

 

Pinonta on kuvassa vääränlainen. Pinontaankin oli oma perinne, piirakoiden pinonnan keskelle kuuluisi jäädä reikä.